Sanomalehtien sarjakuvapalsta – kestääkö se aikaa?

Sarjakuvat ovat pysyneet osana sanomalehtiä jo vuosikymmenien ajan. Yleensä niiden paikka on viimeisimmillä sivuilla. Jotkin perinteikkäät Turun Sanomien lukijat tosin aloittavat lehden lukemisen takakannesta, jolloin sarjakuvat pomppaavat usein ensimmäisenä silmään.

Mutta miksi sarjakuvia edelleen painetaan sanomalehtiin, vaikka niitä on verkko pullollaan? Voiko sarjakuvilla olla jokin syvällisempi funktio kuin mitä päällepäin näyttää olevan? Pohdimme tässä artikkelissa syytä sarjakuvien loputtomaan suosioon sanomalehdissä. Pyrimme sukeltamaan nimenomaan pintaa syvemmälle ja toivommekin, että näet sarjakuvat tämän luettuasi aivan uudessa valossa.

Pienen tekijän tukeminen

Monet varsinkin paikalliset lehdet korostavat lähiseutuaan ja tuovat sitä esille kaikin mahdollisin tavoin. Mainostajia ja uutistarjontaa selatessa pystyy melko nopeasti sijoittamaan lehden toiminta-alueen kartalle. Kaikki, mikä on paikallista, on suoranainen elinehto monelle Suomessa julkaistavalle lehdelle.

Täällä asuvat myös lehden lukijat, jotka ovat monenkirjavaa porukkaa: paikallislehdellä on melkoiset mahdollisuudet auttaa esimerkiksi aloittelevaa sarjakuvataiteilijaa saamaan vakiintuneen yleisön paikallislehden palstoilta. Jo eleenä palstatilan tarjoaminen on kaunis, mutta se on myös valtaisa kädenojennus paikalliselle kulttuurielämälle.

Oman lukijakunnan palveleminen

Tällä voidaan tarkoittaa hyvinkin montaa asiaa, mutta pääsääntöisesti sarjakuvien tarkoitus on viihdyttäminen. Tämän lisäksi niillä voidaan tuoda myös esille paikallisuutta tai jotain sellaista, mihin koko lukijakunta voi kokea samaistuvansa. Näin lehti siis lujittaa suhdettaan omiin lukijoihinsa.

Hufvudstadsbladetin palstalla seikkailee muun muassa Muumipeikko – 100 vuotta sarjakuvien taidetta Suomessa, jossa liikutaan alkuperäisten Tove Janssonin luomien muumien maailmassa ja vieläpä alkuperäiskielellä. Vaikka muumit ovatkin kaikkien suomalaisten suosikki, on se varsinkin ruotsinkieliselle väestölle erityisen tärkeä.

Lukijan mielentilan keventäminen

Lehtiä lukiessa voi jäädä sellainen mielikuva, että maailmalla tapahtuu vain ikäviä asioita. Niistä on kuitenkin helpompi uutisoida, koska huolestuneet lukijat tarttuvat tutkitusti tällaisiin otsikoihin herkemmin kuin iloisiin aiheisiin.

Sarjakuvien sijoittaminen lehden viimeisille sivuille on sinänsä taktinen veto, että mikäli lukija lukee lehden alusta loppuun, hän lukaisee sarjakuvat viimeisenä. Humoristiset ja ajattomat sarjakuvat tuovat pientä helpotusta tähän paljon puhuttuun maailmantuskaan. Samasta syystä myös sää, tuo uutisaiheista neutraalein, on sijoitettu lehden viimeisille sivuille – yleensä sarjakuvien yhteyteen.