Sarjakuvat ovat todella vanhoja ja on vaikea sanoa tarkkaan milloin ne syntyivät. Jo keskiajan seinävaatteissa nähtiin sarjakuvamallista kerrontaa, jossa siirryttiin kuvasta toiseeen. 1800-luvun tunnetuin kuvakertomus lienee saksalaisen Wilhelm Buschin julkaisema Max ja Moritz, jossa tarinaa kerrotaan peräkkäisillä kuvilla ja riimitellyillä teksteillä. Sitä voidaan pitää sarjakuvan isänä. Sarjakuvat ja elokuvat alkoivat kehittymään samoihin aikoihin, joten sarjakuvien siirtyminen animaatioiksi ja valkokankaalle suhteellisen pian julkaisunsa jälkeen ei sinällään ole ihme.
Amerikkalisten sarjakuvien polku
Nykyisen tyylinen sarjakuva syntyi 1890-luvulla Yhdysvalloissa. The Yellow Kid oli Richard Felton Outcaultin piirtämä sarjakuva World-lehdessä. Hahmo oli selkeästi piirretty, sillä oli yllään keltainen vaate, jossa oli vaihtuvaa tekstiä.
Sarjakuvat ja sarjakuvahahmot olivat vielä 1920-luvulle asti enemmän tällaisia karikatyyrisia ja koomisia. Vuonna 1929 alkoi kuitenkin jännitys ja realistinen piirrostyyli siirtyä sarjakuviin, kun Tarzan ja Buck Rogers ilmeistyivät. Tuli ensimmäisiä pidempiä kertomuksia ja sankareita.
Sarjakuvalehtien sysäys oli 1937 aloittanut Detective Comics ja Action Comics, jotka esittelivät Batmanin ja Teräsmiehen (DC Comics), ensimmäiset supersankarit. Suosion huippunsa sarjakuvalehdet saavuttivat toisen maailmansodan aikaan, jolloin ne olivat helppoja ja sopivia viihteitä niin sotilaille kuin kotipuolellekin.
DC Comics ja Marvel Comics
DC Comics on suurimpia amerikkalaisia sarjakuvayhtiöitä. Sen tunnetuimpia hahmoja ovat tosiaan Batman ja Teräsmies (eli Superman). DC oli ensimmäinen yhtiö, joka julkaisi supersankarisarjakuvia. Nimikirjaimet tulevat yhtiön 1937 alkaen julkaisemasta sarjakuvalehdestä Detective Comics.
Marvel Comics on ollut olemassa jo 40-luvulta lähtien, mutta toiseksi suureksi sarjakuvayhtiöksi se kehittyi varsinaisesti 60-luvulla, supersankareiden kulta-aikaan. Silloin sen supersankarisarjakuvat nousivat huimaan suosioon, pitkälti käsikirjoittaja Stan Leen ja piirtäjä Jack Kirbyn ansiosta. Tunnettuja Marvel-hahmoja ovat mm. Hämähäkkimies, X-men ja Kapteeni Amerikka.
DC ja Marvel ovat suurimpina yhtiöinä myös kovimpia kilpailijoita, varsinkin kun niiden suosituimmat sarjakuvat perustuvat juuri supersankareihin. Fanitkin jakaantuvat herkästi puolustamaan “omaa taloaan”. Supersankarielokuvien myötä kilpailu on oikeastaan vain kasvanut, kun yhtiöt tuovat omia sankareitaan ja kokoonpanojaan valkokankaalle.
Eurooppalainen sarjakuva
Eurooppalainen sarjakuva alkoi nousta toisen maailmansodan jälkeen. Siihen mennessä se oli jäänyt sodan sekä amerikkalaisten lehtien jalkoihin. Tunnettuja eurooppalaisia sarjakuvia oli jo 1929 Tarzanin ja Rogersin ilmestyessä aloittanut Tintti. Tintti on belgialaisen Hergenin piirtämä ja se nousi sotien jälkeen aina kansainväliseen menestykseen 60-luvulta alkaen.
Hahmona Tintti on yksinkertaisesti piirretty, mutta luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan varsin ihanteellinen. Tintti on saanut lukuisia animaatioita ja elokuvia sarjakuvakirjojen lisäksi. Tintti on nuori lehtimies ja matkailija. Sarjakuvan tarinat perustuvat erilaisiin mysteereihin ja etsivätarinoihin. Myöhemmin sarjakuvissa Tintistä kylläkin tuli salapoliisi. Tintti sai vielä uuden elokuvankin 2000-luvulla.
Tintin vanavedessä nousi muitakin eurooppalaisia menestystarinoita, joita luetaan tänä päivänäkin. Näitä ovat esimerkiksi ranskalaisen sarjakuvapiirtäjän René Goscinnyn kehittämät Asterix, Lucky Luke ja Ahmed Ahne. Belgialais-ranskalaiset sarjakuvat yhdistävät huumorin ja jännityksen, toisin kuin amerikkalaisissa sarjakuvissa, joissa jännitys ja huumori siirrettiin erilleen. Amerikkalaisten huumorisarjakuvien ilmaisukin oli usein yksinkertaista. Eurooppalainen piirrostyyli sitä vastoin vilisi yksityiskohtia. Koetapa tarkastella esimerkiksi suositun Asterix-sarjakuvan juhlaillallista, mitä kaikkea juhlapöydästä ja sen ulkopuolelta löytyykään.
Osattiin Euroopassa toki vakavoituakin. 70-luvulla ranskalainen lehti toi sarjakuviin vakavuutta mm. seksin ja kovan väkivallan muodossa. Tällaisia teoksia olivat mm. scifi- ja fantasiasarjakuvat, dekkarisarjakuvat ja historiaa ja myyttejä käyttävät sarjakuvat.
Lopuksi
Kun underground-liikkeet alkoivat käsitellä julkisuudessä kiellettyjä puheenaiheita sekä muita vakavampia teemoja, tapahtui eräänlainen sarjakuvan vallankumous. Tätä tapahtui siis Amerikassa 60-luvulla ja Euroopassakin 60- ja 70-luvuilla. Näissä underground-sarjakuvissa on ominaista tietty räävittömyys, seksuaalisuus ja kieroutuneisuus. Tällaista sarjakuvaa on vieläkin ja toisinaan se aiheuttaa kohuja, kun sisältö saatetaan kokea loukkaavana. Sarjakuvan asema kuitenkin siirtyi tuolloin kauemmas ns. lasten sarjoista ja viihteestä. Sarjakuvat nousivat ilmaisun tavaksi sekä ajankohtaisiin aiheisiin kantaaottaviksi. Sarjakuvien voidaan hyvillä mielin sanoa nousseen perinteisten taiteiden rinnalle.