Manga on japanilaista sarjakuvaa, mutta toisinaan mangaksi kutsutaan virheellisesti tyyliltään mangaa jäljitteleviä sarjakuvia, jotka eivät ole japanilaisia. Anime on mangaan ja sille ominaiseen piirrostyyliin piirrettyä animaatiota. Mangalla ja animella on Suomessakin suuri fanikunta. Animen, mangan ja japanilaisen popkulttuurin ympärille järjestetään vuosittain useita tapahtumia, kuten Animecon, joka pidettiin tänä vuonna Helsingissä. Suomessa suosittuja mangoja ja animeja ovat mm. Naruto, Fullmetal Alchemist ja Hopeanuoli-saaga.

Manga Japanissa ja länsimaissa

Mangaa myydään Japanissa miljoonapainoksina. Mangalla on paljon vankempi ja arvostetumpi asema Japanissa kuin sarjakuvilla Euroopassa. Mangat ilmestyvät usein ensin mangalehdissä, joita on noin 500. Suosituin ja ulkomaillakin tunnettu on viikottain ilmestyvä Weekly Shonen Jump. Lehtijulkaisujen jälkeen tarinat ilmestyvät usein nivottuina pokkareina. Länsimaissa suositaan juuri pokkarijulkaisuja.

Amerikkaan ja Eurooppaan manga rantautui oikeastaan animesarjojen- ja elokuvien kautta. Fanikunta on kuitenkin kasvanut ja mangaa luetaan käännettynä netistäkin pokkarijulkaisuja odotettaessa. Suosionsa manga on saavuttanut sarjakuvaelokuvien tapaan erityisesti 2000-luvulla, mutta animen ja mangan rantautuminen länteen alkoi jo 80-luvun alussa.

Ensimmäinen laajaa huomiota saanut manga Euroopassa oli Keiji Nazakawan Hiroshiman poika vuonna 1985. Suomessa huomiota sai Katsuhiro Otomon Akira 1996. Candy Candy tuli erittäin suosituksi Italiassa 80-luvulla ja osa suomalaisistakin voi muistaa sen animena VHS-julkaisuista. Mangan suosiota edelsivät animet ja läpimurron sillä saralla tekivät 90-luvulla Ranma 1/2 sekä Dragon Ball Z.

Monet 80- ja 90-luvun lapset näkivätkin paljon japanilaista animea VHS-julkaisuna ainakin muutaman jakson verran. Silmille tuli jopa sellaista mitä ei olisi tarvinnut nähdä. Länsimaissa ei vielä oikein hallittu sitä, kuinka piirretty voi olla myös aikuisille suunnattua tai ikäsuosituksilla ohjattavaa. Esimerkiksi nykyisin mangana julkaistu Hopeanuoli julkaistiin jo 80- ja 90-luvulla VHS-julkaisuna. Se oli sallittu kaikenikäisille tai yli 3-vuotiaille, mutta leikkaamaton DVD-julkaisu vuonna 2003 sai ikäsuositukseksi 11 vuotta. Leikatuissakin versioissa nähtiin kuitenkin verta ja ahdistusta, mihin ei länsimaisissa piirrossarjoissa oltu totuttu.

Mangan ominaiset piirteet

Mangaa luetaan länsimaalaisittain katsottuna väärinpäin. Kirjaa luetaan takaa eteenpäin, oikealta vasemmalle, ylhäältä alas. Suomalaisen mangan ensimmäisellä sivulla on usein huomautus ja ohjeistus kuinka mangaa luetaan. Sarjakuvien ruutujako, puhekuplajärjestys ja eteneminen on kuitenkin kaikissa kirjoissa samanlaista, joten uusi lukutyyli on nopea oppia.

Mangaa julkaistaan pääasiassa mustavalkoisena, sillä japanilaisten mielestä värit sekoittavat tarinaa ja häiritsevät juonta. Värilliset sivut tai kansikuvat ovatkin usein ekstraa ja mangasta voidaan julkaista omia värillisiä taidekirjoja. Mangassa käytetään monia tehokeinoja kuten viivoja, salamoita ja säihke-efektejä toiminnan, tilanteen tai hahmon korostamiseksi. Mangaan ja animeen kuuluu olennaisesti fillerit ja fanipalvelu. Käytännössä se tarkoittaa tarinoita, julkaisuja ja kuvia, jotka eivät liity itse päätapahtumiin, mutta ovat mukana fanien viihdyttämiseksi.

Mangan tarinat ovat usein monikerroksisia ja monisyisiä. Hahmojen taustoja saatetaan sivuhahmostakin käydä tarkkaan läpi, jotta hänenkin päätöksensä ja motiivinsa ovat perusteltuja ja ymmärrettäviä. Tapahtumille onkin usein hahmojen kokemuksiin nojautuva syy. Tarinan kerronta, tyyli ja luonne määräytyvät mangan kohderyhmän ja lajityypin mukaan.

Mangaa tehdään kaikenikäisille ja eri lajityypeillä. Pojille suunnattu shounen-manga on suosituinta mangaa. Mangaa lukevat kuitenkin kaikenikäiset ja oikeastaan missä vain. Mangan aiheet vaihtelevat lastensaduista aikuisen elämää kuvaaviin tarinoihin, fantasiasta realismiin, historiasta scifiin ja viihteestä koulutukseen. Mangassa voi olla myös erotiikkaa ja se voi olla myös täysin hentaita, ns. piirrettyä pornografiaa. Mangojen sisällöt ovat usein lajityypillä ja ikärajoilla suunnattuja.

Manga animessa ja peleissä

Japanilaiset viihdelajit ovat hyvin toisiinsa nivoutuneita. Manga inspiroi animea ja pelejä, mutta myös animesta ja peleistä voidaan tehdä mangaa. Monista sarjoista löytyy siis jo pelit.

Studio Ghibli on tunnettu tyylistään suurien kansainvälistä huomiota saaneiden anime-elokuviensa ansiosta. Tällainen teos on esimerkiksi Oscar-voittaja Henkien kätkemä. Ghiblin tyyli tunnetaan siis maailmanlaajuisesti ja uusi Nino no kuni peli, joka on jatkoa ensimmäisen menestykselle, otettiinkin innolla vastaan. Tyyliltään Ghiblin anime ja Nino no kuni ovat selkeästi tunnistettavissa. Ghiblin elokuvista on myös tehty jopa värillistä mangaa.