Fanitaide pohjautuu yleensä johonkin populaarikulttuurin ilmiöön ja käytännössä se voi olla mitä vain musiikista, kirjallisuuteen, piirroksiin tai pukeutumiseen. Fanitaidetta ovat siis esimerkiksi teokset, jotka perustuvat muiden luomiin hahmoihin tai tarinoihin. Olennaista fanitaiteelle on sen tekeminen muussa kuin taloudellisessa mielessä. Kirjallisuuden Hugo-palkinnoissa fanitaiteeksi luetaan laajasti kaikki originaalitkin scifit ja fantasiateokset, joita ei ammatillisesti tehdä.

Fanittaminen on fanitaiteen pohja

Yleensä fanitaide on kohteensa fanien harrastelijamaisesti tekemää ja voi kuvastaa kohdettaan yllättävissäkin yhteyksissä. Hahmouskollisuus vaihtelee suuresti, sillä fanitaide voi myös olla täysin originaaliteos, jonka inspiraatioksi alkuperäinen hahmo on selkeästi tunnistettavissa. Toisinaan fanitaiteen hahmot voivat olla ihan omia persooniaan ja irrallisena omasta tarinastaan. Esimerkkinä tästä ovat monet crosslinerit eli useamman kohteen yhdistelmät, joissa eri tarinoiden hahmot tuodaan samaan maailmaan.

Monet fanfictionit eli harrastelijoiden kirjoittamat omat tarinat yhdistävät hahmoja yllättävästi myös romanttisessa mielessä, parittaen esimerkiksi Avengereita keskenään tai yhdistämällä Frozenin Elsan ja Pakkasukon Neljästä suojelijasta. Fanitaidetta voi luoda myös esim. julkisuuden henkilöstä ihan omalla persoonallaan.

Fanitaiteen tekijäkin voi päätyä oikeaksi someilmiöksi. Fanitaidetta nimittäin jaetaan useinmiten netissä eri foorumeilla ja somekanavilla. Koska fanituksen kohteita, faneja ja intohimoja on niin paljon, on fanitaidekin usein monipuolista ja rikasta. Fanittaa voi myös oman fanitaiteensa kautta ja löytää näin muita saman aiheen faneja. Innostuneisuus ja yhteisöllisyys on tarttuvaa ja suotavaa. Faniyhteisö jakaakin taidetta keskenään ja kannustavat toisiaan.

Lopputuloksena voi olla vaikka uusia ammattitaiteilijoita tai ainakin harrastelijoiden keskuudessa tunnettu nimi. Fanien on myös luontevaa tehdä taidetta toisilleen, kun kohde on ikäänkuin yhteinen ja halutaan luoda jotakin, mitä koetaan että hahmolle pitäisi antaa. Fanitaiteeseenkin liittyy siis vahvasti taiteeseen kuuluvat tunteet.

Cosplay

Yhtenä fanitaiteen muotona voidaan mainita myös cosplay. Cosplay on lyhennys sanoista costume play eli “pukuleikki”. Cosplayssa pukeudutaan erilaisiksi hahmoiksi. Cosplay mielletään usein japanilaiseen populaarikulttuuriin, mangan ja animen hahmoiksi pukeutumiseen, mutta asia ei suinkaan ole näin. Erityisesti länsimaissa cosplayn kohteeksi joutuvat länsimaiset supersankarit, sarjakuva- ja pelihahmot sekä julkisuuden henkilöt siinä missä japanilaisetkin.

Ulkopuoliset voivat nähdä cosplayn lapsellisena pukuleikkinä, mutta harrastajia on monenlaisia ja ennen kaikkea kaiken ikäisia. Yksinkertaisimmillaan cosplayn harrastaminen voi olla lempihahmon puvun ostaminen netistä ja siihen pukeutuminen. Useinmiten “tosi harrastajat” luovat kuitenkin asunsa alusta alkaen itse mahdollisimman originaalin näköiseksi. Esityöhön, yksityiskohtiin ja materiaalien työstämiseen voi mennä uskomattoman paljon aikaa ja vaivaa. Puhumattakaan siitä, että puku vielä toimii eli siinä voi liikkua. Harrastaa voi monella tavalla.

Cosplayta harrastetaan usein kisoja ja tapahtumia silmällä pitäen. Se voi olla kevytmielistä tapahtumaan osallistumista tai vakavampaa kisaamista tavoitteineen. Kilpailussa vaaditaan kädentaitojen lisäksi myös esiintymistaitoja, sillä kisaamiseen kuuluu valmisteltu esiintyminen yleisölle ja tuomareille. Hahmopukeutumiseen kuuluukin siis fanittaminen tai edes hahmon tunteminen, sillä vaikkei hahmona esiinnytäkään kuin lavalla, ovat esiintymiset hyvin mietittyjä ja hahmoilleen uskollisia.

Tekijänoikeudet

Lähtökohtaisesti taide, jopa lasten piirrustukset ovat tekijänsä omia ja tekijänoikeussuojattuja, kun ne ovat itsenäisiä ja omaperäisiä. Itsenäinen teos on tekijänsä itse luoma ja omaperäisyys kuvaa sitä, että muut eivät olisi samanlaista luoneet. Eri taiteenmuotoja koskevat eri teos määritelmät ja suojat. Hahmot eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole teoksia, toisin kuin esim. kirjat, jossa ne esiintyvät. Tällaiset tarinankerronnalliset elementit kuten hahmot ja juonet eivät saa teosoikeussuojaa, mutta piirretty kuva hahmosta saa. Siinäkin tosin kuvalle itselleen ei hahmolleen. Huomioitava on kuitenkin että hahmo voi olla tavaramerkitty, jolloin oikeussuoja on eri.

Huomioitavaa on myös, että tekijänoikeudet voivat olla hahmon kotimaassa erilaiset. Disney on ehkä tunnetuin teostensa valvoja ja sanktioilla uhkaaja vaikkei varsinaista oikeutta esim. kieltää hahmojen piirtämistä olisikaan. Kun taas esimerkiksi Japanissa kaupallisten mangojen lisäksi piirretään valtavia määriä kaupallisista hahmoista tehtyjä omakustanteisia mangakirjoja. Niin kauan kuin rahaa ei ala fanitaiteessa ammatimaisesti liikkumaan, saa varmasti jatkossakin hahmojaan piirtää.