Sarjakuvat ovat osa viihdeteollisuutta. Painettujen sarjakuvien suosio on ollut ehkä laskusuunnassa jo pitkään, mutta sen sijaan elokuva- ja peliteollisuus on ollut kasvussa. Koska viihde löytyy nykyään pitkälti digitaalisessa muodossa, sarjakuvat ja muut pelit myös leviävät nopeasti maailmalle. Esimerkiksi myös supersankarit ilmentävät omaa aikaansa. Tietyissä hahmoissa on nostalgiaa, mutta nekin kokevat päivityksiä esimerkiksi vaatetuksessaan ja piirrostyylissään verrattuna vaikkapa 80-luvun versioihinsa.

Pelit

Monet suositut sarjakuvat ovat luoneet myös omat pelinsä. Monesti peliteollisuus tulee myös elokuvien vanavedessä, jolloin elokuvien hahmot ovat pelin perustana alkuperäisen sarjakuvan sijaan. Tämä on mahdollistanut myös fanien hemmottelua esimerkiksi Marvelin ja DCn peleillä, joissa kaikki suosikkihahmot ovat yhdessä. Kun ikärajaa vielä lasketaan ja hahmot siirretään suosittuihin Legoihin, on fanikunnan kasvattaminen helppoa. Sarjakuvat siirtyivät aiemmin helposti lasten tasohyppelypeleiksi. Nyt niihin kaivataan enemmän toimintaa, vapaata liikkumista ja tarinaa, koska pelaajakunta on enimmäkseen teini-ikäiisiä tai nuoria aikuisia.

Rahapelit

Sarjakuvat ovat siirtyneet myös rahapeleihin, monesti elokuviensa saaman näkyvyyden ansiosta. Myös monet klassikot kuten Hugo-peikko, seikkailevat vieläkin pelihuoneissa oman tv-visansa sijaan. Sarjakuvan teemaisia pelejä löydät esimerkiksi [Casinohuone] sivulta. Sieltä löydät niin Hugon, Terminaattorin kuin monien muidenkin elokuvasankarin teeman mukaisia pelejä. Myös Jack Hammer kuuluu sarjakuvapelien eliittiin ja sen tekijä Netent onkin tunnettu monista mahtavista jackpot-peleistään. Elokuva- ja viihdeala on myös suuri rahabisnes. Sen lisäksi, että niitä markkinoidaan ja niillä tienataan miljoonia, niistä voi myös lyödä vetoa. Suomenkielisestikin voit löytää viihde- ja kulttuurialan vedonlyöntiä [Unibet casino]lta, missä voit arvuutella niin seuraavaa James Bondia, vuoden puhutuinta henkilöä kuin vuoden tuottoisinta elokuvaa.

Elokuvat ja sarjat

Sarjakuvagenren ja sarjakuvasankareiden siirtyminen valkokankaalle on ollut erityisesti 2000-luvun juttu. Sarjakuvia on ennenkin tehty elokuviksi, mutta suosion huippunsa ne saavuttivat 2010-luvulla. Tv-sarjat, erityisesti piirretyt supersankarit taas nousivat 80- ja 90-luvulla pinnalle. Niitä näytetään vieläkin, mutta varsinainen piirrostyyli on jo jäänyt digitalisoinnin jalkoihin.

Elokuvat

Sarjakuvaelokuvia on tosiaan tehty jo pitkään. Sarjakuvat mahdollistavat niin oikeilla ihmisillä tehdyn live action -elokuvan kuin pitkän piirroselokuvankin. Sarjakuvaelokuva pohjautuu sarjakuviin ja sen hahmoihin, mutta voi kertoa ihan oman maailmansa tarinan. Piirroselokuvat voivat esimerkiksi luoda oman universuminsa tarinankerrontaan tai olla vain lisätarina sarjakuvien jatkumoon. Näin mahdollistetaan myös sarjakuvan jatkuminen elokuvasta huolimatta.

Supersankarit ovat kohdanneet huiman nousun erityisesti Marvelin ja DC:n elokuvien myötä. Tunnetut näyttelijät ja ikoniset hahmot käyvät roolimalleiksi kaiken ikäisille. Myös 80-luvun hahmot kokevat uuden tulemisen, kun vanhemmista sarjakuvahahmoista tehdään näyteltyjä lastenelokuvia, kuten Smurffit (Smurffit sarjakuvaa julkaistiin jo 60-luvulla). Kun Marvelin sankari Deadpool sai K18-ikärajan, saatiin uusiin supersankarielokuviinkin jälleen muutosta. Genreä pidettiin ehkä enemmän 13-20 vuotiaiden suosiossa tai ainakin pienemmällä K15 ikärajalla pyrittiin saamaan suurempi katsojakunta. Osa faneista kaipasi kuitenkin enemmän kuin mitä ikärajat antoivat myöden. Deadpool osoitti, että aikuisetkin katsojat katsovat supersankareita ja korkeamman ikärajan elokuvilla on kysyntää. Tehdäänhän sarjakuviakin kaikenikäisille, jopa K18 ikärajoilla.

Supersankarien hypetys ei ole kuitenkaan vain amerikkalaisten studioiden juttu. Vuonna 2017 sai ensi-iltansa myös suomalainen sarjakuvaelokuva Rendel, joka perustuu ohjaajansa Jesse Haajan luomaan supersankariin. 1,45 miljoonan budjetilla ja vain 50 kuvauspäivällä elokuva on jo saavuttanut hurjasti huomiota suomalaisiin elokuviin nähden. Uudetkin sarjakuvaelokuvat ja hahmot voivat siis vielä päästä markkinoille mukaan, eikä tarvitse nojata vain Hollywoodin tuotantoon.

TV-sarjat

Monilla sarjakuvahahmoilla on omat tv-sarjat. Lapsuudestamme muistamme nopeasti piirretyt kuten Karvisen, Hämähäkkimiehen ja Tenavat. Batmanin näytelty tv-sarja oli suosittu jo 60-luvulla. Tv-sarjoille ominaista on pilottijakso ja ensimmäinen tuotantokausi. Menestys sitten määrittelee kuinka monta tuotantokautta hahmot tulevat saamaan. Jaksot ilmestyvät noin kerran viikossa ja pituudeltaan ne ovat noin 20-30 minuuttia. Sankaristaan riippuen jakso voi koostua useammasta sketsistä tai olla oma seikkailunsa. Mikäli kerrotaan pidempää tarinaa, päättyy jakso usein cliffhangeriin, johonkin jännittävään loppukohtaukseen, joka koukuttaa katsojan. Tv-uusintojen, kanavamäärien ja suoratoistopalveluiden aikana tv-sarjat eivät ole enää riippuvaisia esitysajoista. Kuka vain voi nauhoittaa jakson TV:stä tai katsoa palvelusta, silloin kun itselle sopii.