Taide on aina ollut osa ihmiskunnan historiaa ja kulttuuria. Monesti kulttuurilla myös viitataan vain taiteisiin. Olemme pyrkineet alusta alkaen kertomaan tarinoita ja tapahtumia kuvin ja sanoin. Jättämään jotakin pysyvää tai tärkeää tuleville sukupolville.

Taide on arvokas osa kulttuuria

Tietyillä aikakausilla on ollut tyypillinen taidesuuntauksensa. Muistamme yhä 1600-luvun barokin suurellisuuden, 1700-luvun rokokoon koristeelliset huonekalut ja 1900-luvun modernismin. Taide kuvaa aina omaa aikakauttaan, ja on siten yhdistettävissä historiaan ja kulttuuriin. Taiteella taiteilija pyrkii herättämään katsojassa tunteita ja kokemuksia, mitä hän kenties itse kokee kyseistä taiteen kohdetta kohtaan. Vahvat tunteet ja tarinat ovatkin usein tärkeä osa taideteosta. Taiteilijoiden vitsaukseksi sanotaan sitä, että teoksista tulee kuuluisia vasta tekijänsä kuoleman jälkeen. Taiteilijat jäävät siis elämään historiaan töidensä kautta. Koulussakin opetetaan taidetta osana historiaa muun muassa Michelangelon, Salvador Dalin ja Akseli Gallen-Kallelan nimet tulevat vastaan, kuten myös joitakin maailman kuuluisimpia teoksia, kuten Leonardo da Vincin Mona Lisa. Taidesuuntausten ja taiteilijoiden tietäminen onkin osa yleissivistystä.

Taiteen muotoja

Yleisesti taide on kaikkea aistein havaittavaa toimintaa tai tuotetta, millä herätetään tunteita ja kokemuksia. Taiteet jaetaan perinteisesti kuuteen muotoon, kuvataiteeseen, runouteen, kuvanveistoon, musiikkiin, tanssiin ja arkkitehtuuriin. Lisäksi niin sanottuna seitsemäntenä taiteena pidetään näyttämötaidetta, jossa siis yhdistetään näitä kuutta alkuperäistä taidemuotoa. Valokuvausta tai multimediaa on esitetty kahdeksanneksi taidemuodoksi. Näiden kuuden perinteisen taiteen ulkopuolisten taidemuotojen asemasta kuitenkin kiistellään yhä.

Sarjakuvat taidemuotona

Yhdeksänneksi taidemuodoksi on kaavailtu sarjakuvia, joilla voidaan ilmaista tarinoita, kritiikkiä ja tunteita erilailla kuin muilla taiteilla. Sarjakuville olennaista on siirtyminen ruudusta ruutuun ja kerronta tapahtuu kuvien avulla. Tämäkin taidemuoto on vanha, tunnetusti jo keskiajan seinävaatteissa käytettiin sarjakuvakerrontaa. Sarjakuva jättää lukijalle mielikuvistusta. Muihin taiteisiin verrattuna se on nopeaa, niin kerronnalta kuin luomiseltaan.

Sarjakuvia esiintyy kaikissa kulttuureissa satiireista, kolmen ruudun strippeihin, sarjakuvatarinoihin, -sarjoihin, -kirjoihin ja jopa -saagoihin asti. Monia tunnettuja kirjojakin on esitetty sarjakuvina. Sarjakuvat ovat tekijänsä leima, sillä vaikka sarjakuvissa on paljon yhteistä, tyyli on aina ainutlaatuista. Hahmot voivat olla mitä vain yksikertaisesta tikku-ukosta karikatyyreihin ja pikkutarkkoihin henkilökuviin. Monet tuntevat Karvisen, Aku Ankan ja B.Virtasen. Hyvin erityylisiä sarjakuvia julkaistaan joka päivä sanomalehdissä. Kirjojen ja kirjakauppojen alamäki on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta sarjakuvafaneilla riittää innostusta keräilyyn asti. Monet sarjakuvataiteilijat ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, kuten Aku Ankkaa piirtävä Don Rosa.

Lukijalle sarjakuvat ovat taidetta

Sarjakuvat välittävät lukijalleen laajan tunneskaalan tarinankerrontansa kautta. Yksinkertaisilla viivapiirroksillakin voidaan kertoa vahva tarina. Toisinaan jo yksi sarjakuvaruutu voi olla arvostettu taideteos yksityiskohtineen ja kuvakulmineen. Yksi ruutu voi olla tyhjä, maisema, toiminta, hahmo tai oikeastaan mikä vain ja silti se on tärkeä osa tarinaa ja teosta. Sarjakuviin liittyy tiettyjä sääntöjä, kuten miten ruudut etenevät ja missä järjestyksessä äänet ja puhekuplat luetaan, mutta nämäkin riippuvat julkaisijasta. Esimerkiksi aasialaista mangaa luetaan länsimaalaisittain katsottuna väärinpäin. Kerronta ja sen johdonmukainen eteneminen on kuitenkin samaa ja mahdollistaa sen, että uuden lukutavan oppiminen on nopeaa.

Osa sarjakuvatekijöistä on erittäin tunnettuja omasta tyylistään. Monet fanit lukevat vain tietyn taiteilijan teoksia tai lukevat vain tiettyjä sarjakuvia, aivan kuten keräilijät keräävät tauluja ja esineitä. Hahmoista ja sarjasta voi olla taidekirjoja, joissa hahmoista on tehty sarjakuvan sijaan hahmotaidetta, kuten maalauksia. Taiteilijan panostusta yhtä ruutua kohtaan ei tulekaan aliarvioida. On eri asia luoda yksi vaikuttava teos, kuin pari sataa ruutua, jonka jokainen osa on yhtä tärkeä ja täytyy välittää jotakin. Hahmot ovat taiteilijoilleen usein kuin lapsia.

Kuvan sanotaan olevan usein voimakkaampi kuin tuhat sanaa. Yksi ruutu voi viedä lukijansa jo ihmeelliseen maailmaan ja monet sarjakuvahahmot jäävät elämään ruutujensa ulkopuolellekin. Fanit ja muut tekijät voivat saada inspiraationsa jostakin sarjakuvasta ja luoda sille jatkumoa tai oman maailmansa. Tietyllä tapaa sarjakuva on jokaisen saavutettavissa, tehtävissä ja koettavissa, kuten taidekin. Monesti kuitenkin sarjakuvan tekemiseen on matalampi kynnys, kuin maalaamiseen tai kuvaveistokseen.